Olethan sosiaalinen, reipas ja virheetön

HS kirjoitti pari kuukautta sitten jutun huijarisyndroomasta. Kannattaa lukea, jos on rajaton lukuoikeus Helsingin Sanomiin, itse sain tuon luettua työkoneella.

Artikkelin pointti on se, että yllättävän moni menestynyt, kaunis tai jollain muulla tavalla elämässään hyvin pärjäävä kuvittelee päätyneensä nykyiseen hyvään asemaansa sattumalta, ei omien ansioiden vuoksi. Menestyksen alla on epävarma ihminen, jonka huono itsetunto paikantuu usein lapsuuden kokemuksiin asti. Ihminen ei koe ansaitsevansa saamaansa menestystä.

Juttu teki lukemishetkellä suuren vaikutuksen. Huomasin itsekin jollain tasolla kärsiväni jonkinlaisesta huijarisyndroomasta, joka omalla kohdallani ilmenee työnhaussa, tilanteissa joissa täytyy kehua itseään.

Suomen kielen ja viestinnän alalla on paljon kilpailua, työnhaussa tulee paljon turpaan. Silloin alkaa helposti kuvitella huijaavansa muita ja itseään, välillä jopa ajatella olevansa väärällä alalla, vaikka jossain syvällä hyvin tietää, että on hitto vie juuri oikealla alalla. Työnhakuvaiheessa on vaikeaa kertoa olevansa paras, koska on niin monesta lähteestä kuullut, että ei ole.

Jokin aika sitten Oulun yliopiston humanistien työelämäpäivässä kouluttaja puuttui tähän parhauden ja yli-ihmisen käsitteeseen. Yli-ihminen ei kuulemma pidäkään olla. Kuulemma riittää omana itsenään.

Aloin ajatella sitä ja tajusin, että olen yrittänyt muuttua työnhakuilmoitusten jumalaksi. Itse asiassa tajusin myös sen, että en olisi kokemukseni puolesta edes sopinut työpaikkaan, josta viimeksi tuli turpaan. Olin niin tottunut vääntämään itsestäni puoliväkisin yli-ihmisen, etten ollut edes huomannut, millaista puristusta se vaatii.

Tämä artikkeli kertoo, että työnhakija ei hae yli-ihmistä. Työhaastatteluissa ramppasi virheettömiä, tietäviä ja kokeneita ihmisiä. Kukaan ei erottunut massasta.

Mistäköhän tämä ilmeisen yleinen, itseenikin yltänyt harhaluulo johtuisi? Ehkä siitä, että Monster.fi:ssä etsitään esimerkiksi kotisiivoojaa seuraavanlaisella ilmoituksella.

"Olethan sosiaalinen, reipas, oma-aloitteinen ja asiakaspalveluhenkinen tiimipelaaja.​ Sinun tulee myös olla joustava ja nautit vaihtelusta, sillä yksikään työpäivä ei ole samanlainen.​ Työ vaatii asennetta, hyvää fyysistä kuntoa sekä valmiutta työskennellä nopeasti ja tehokkaasti.​ Sinun tulee myös olla luotettava ja taustasi nuhteeton.​"

Vaatimuslistalla on 13 ominaisuutta. En ihmettele, jos hakija ei koe riittävänsä omana itsenään.

Nyt haluan kuitenkin haastaa systeemin. Tästä eteenpäin lupaan olla oma itseni työnhaussa. Parempi kai saada turpaan omana itsenään kuin photoshopattuna versiona itsestään, sitten on ainakin oikealla tiellä.

Mun virallinen ottakaa tai jättäkää -ilme. Ja kyllä, syön banaanin ilman kuoria.

Nyt aiheesta kukkaruukkuun. Työharjoittelu loppui, haikeus jäi - onneksi minulle tarjotaan vielä juttukeikkoja kuitenkin, eli kaikki yhteistyö ei ole ohi. Ikävä tulee silti Oulun yliopiston värikkäitä käytäviä, ruokaa ja ihmisiä. Tulin nyt Tampereelle pariksi viikoksi, ja täytyy kyllä sanoa, että hyvältä tuntuu. Vaikka pidän oululaisten perusluonteessa siitä, että ne ei turhia lätise, on myös virkistävää olla sellaisessa seurassa, jossa turhia voi lätistä ja jutella tuntemattomienkin kanssa.

Sitten seuraavaan aiheeseen! Silloin tällöin tuntemattomien ihmisten kanssa tulee käytyä lyhyitä keskusteluita, joista jotkut jäävät mieleen. Humans of New Yorkista inspiroituneena tarjoan tästä lähtien valikoituja otteita tamperelaisten sielunelämästä Tumblrissa! Tampereen tarinat on vielä melko autio, mutta pyrin päivittämään vähintään pari kertaa viikossa, tai niin usein kuin näiltä mustanmakkaranmussuttajilta saa materiaalia.