perjantai 11. heinäkuuta 2014

Siskon rinkassa on ukulele

Matkalle lähden yleensä aina ja vain kun on rahaa, oli kyse sitten VR:n junaraiteista tai Ryanairin keltamustista penkeistä. Kun tarkemmin miettii, tuntuu että parhaat reissut ovat syntyneet juuri hetken mielijohteesta. Kun abisyksyn 2009 puristuksissa vuodatin Marille, että on pakko päästä johonkin, seurue kasvoi tyypeillä joista pian ei enää voinut käyttää sanaa "tyyppi", vaan "se mahtava hemmo, joka nauraa kanssani hostellin karmeille seinämaalauksille ja patjojen tahroille, joiden synnystä kukaan ei halua tietää enempää". Reissun jälkeen tyypeistä olikin tullut ystäviä. Oli matka sitten onnistunut tai jostain niin syvältä että Piru morjestaa, aina siellä vaan lujittuu jotain.

Seuraava viikko junaillaan Susun kanssa reitillä Joensuu-Rovaniemi-Oulu-Somero. Stressaan mm. telttarosvoja ja muita potentiaalisia k-päitä, ja mun rinkka on ruma mutta ihan hyvä.



3 kommenttia:

  1. Pälkähät! Olen niin kateellinen teidän junailusta. Mutta niin hauskaa retkeä siitä huolimatta! Sitten mennään tanssimaan!!!! (Kun on aikaa.)

    VastaaPoista
  2. Junailu on kyllä niin parasta, voisin oikeesti asua junassa! No ehken ihan, mutta ah, se tunnelma. Ja joo, täytyy katsoa jos löytyisi jostakin sopiva kolo tanssille! : O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ehkä sellasessa vanhassa junassa vois asua! Mut ei intercityissä tai pendolinoissa.

      Poista