Eli eilen käytiin ensimmäisen kesäpäivän kunniaksi ostamassa kaverin kanssa parit jäätelöpallot per naama (itselläni sellaiset maut kuin mangomeloni + supertiikeri) ja siirryttiin syömään niitä Näsinpuistoon. Istuttiin siinä suihkulähteellä ja vedettiin jäätelöä onnessamme auringon paistaessa suoraan naamaan. Vaelleltiin vähän Näsinpuistossakin, jossa ilmeisesti vietän aivan liian vähän aikaa. Hirmu iso puisto, jossa kyllä riittäisi neliötilaa piknikille paljon paremmin kuin jossain Koskipuistossa.
Kuvassa Näsilinnaa ja varhainen riippukeinu. Näsinpuistosta lähdettiin kohti keskustaa ja päätettiin matkalla poiketa divarissa, josta löysin aarteen: yli 600 sivua Andersenin satuja hintaan 6 rahaa. Siis siinä oli niitä satuja joita lapsena luin ihan tähdet silmissä mummulassa, niitä ei-niin-tunnettujakin. Aika jäätävää että luin lapsena satua jossa äiti joutuu luopumaan mm. silmistään ja hiuksistaan noutaakseen lapsensa Kuoleman käsistä, mutta vitsi miten hieno kertomus. Nykyään yritetään ihan liikaa varjella lapsilta kaikelta vähänkin jotain pelonsukuistakin herättävältä tarinoissa ja elokuvissa. Kyllä lapselle pitää tarjota jotain vertailukohtaa niistäkin elämän osa-alueista, joissa kukilla ei oo hymyilevää naamaa eikä aina oo hirveen ilosta ja helppoa.
Tänään vuorossa oli taas jäätelö Tammelantorilla koulukamujen kanssa. Uhkaavien pilvien takia fiilis ei ollut yhtä euforinen, mutta onhan se pehmis hyvää. Kylmyydeltä meidät pelasti pubi, jossa join kaakaon ja jossa pelattiin erä Aliasta! En suoriutunut kylläkään kovin kaksisesti. Mun nappula on toi punanen.
Tällä hetkellä katotaan kahen pikkusiskon kanssa Moulin Rougea. Rakastan aika paljon sitä kun elokuvan katsoo pitkän tauon jälkeen uudestaan ja kokee kaikki kylmät väreet ynnämuut ihan kuin katsoisi sen ekaa kertaa.
Oi miten nostalgista! Kohta on taas tuo sama aika vuodesta.
VastaaPoista